maanantai 10. lokakuuta 2011

Junolla on taas tilanne päällä..


Kävipä tässä taas näin. Ehkä kuukausi sitten huomasimme Junon leuassa ruven. Ajattelimme sen kolhaisseen leukansa johonkin, mutta sittenpä lähti karvat! "Voi Perkele"- muistan ajatelleeni. Kasvattaja Ullan kanssa juteltuani mielessä pyöri kaksi vaihtoehtoa. Allergia - Akne siinäpä vasta valinnat :) Koska kissit piti joka tapauksessa viedä vuosittaiselle rokotukselle, varasin ajan Catvettiin hieman etuajassa jotta leuasta saataisiin hieman enemmän tietoa. Tämähän siis tapahtui 19.9.2011 juri sopivasti Junon synttäripäivänä. Eihän se kauheen kilttiä ollut, tiedän ;) Reissu oli leuan osalta yhtä tyhjän kanssa, eläinlääkäri totesi että jotain siinä on, mutta ei tarvitse huolestua koska iho ei ole rikki!?! - Eipä liene normaalia tuokaan että kolli leuasta kaljuuntuu totesin johon eläinlääkäri antoi vaihtoehdot allergia tai akne. Paljonpa viisastuimme asiasta.

Hyvänä uutisena saimme kuulla kummankin kollin painon pudotuksesta.  Junon vertailukohta n. vuodentakaa 5,88Kg ja nyt 5,21Kg, Parvosen kohdalla ero oli suurempi (onneksi) 6,47Kg ja nyt 5,95Kg. Liikuntatuokiot ovat siis tuoneet tulosta :)

Junon leuan suhteen ajattelin karsia mahdollisen allergian syyt pois. Ensin ruokavaliosta poistui kala, Power of Naturen raksut sekä myöhemmin kana. En huomannut mitään (kumapaankaan suuntaan) 2-3 vko:n kokeilupätkällä joten palasin normaaliin ruokintasysteemiin. Eräänä iltana satuin sitten sattumalta googlettamaan kissan aknen ja löytyi tälläinen kuva: 


Ja vastaapa tuo melko hyvinkin meidän tilanteeseen (mustaa murua ei näy koska olin ne hetki sitten rapsutellut pehmeällä hammasharjalla pois) joka näkyy tässä:


Nyt siirryin karsintamenetelmän vaiheeseen kaksi: Junon leuka pestään joka toinen päivä vuosi sitten rasvahäntään määrätyllä lääkeshamppoolla ja kas, mielestäni tilanne alkaa olemaan hallussa. Allekirjoittaneen silmät voivat toki huijata mutta mielestäni karvat ovat alkaneet kasvamaan takaisin. Jeee!!!!

Ai mitä muuta? Noh...Talon ihmisväki on viimeaikoina pohtinut kovasti sitä millä kriteereillä kissa valitsee itseään miellyttävän lepopaikan? Tokihan on ymmärrettävää että mieluisimman lepopaikan sijainti vaihtelee, mutta miten voimme selittää sen että esimerkiksi Paavo on siirtänyt lepoleirinsä eteisen kakkilan kannelle? Kyseessähän on vain kova päällystetty vaneri. Toinen POP-paikka löytyi äidin tuoman etelänmaan tyynyliinan päältä, jolle emme heti keksineet käyttöä. Käyttöä keksi Paavo, joka uskomattomalla tarkkuudella parkkeeraa persiinsä ihan keskelle kangasta. Tästä eksoottisesta tyynyliinasta tuli niin rakas paikka Paavolle että edes Juniperille ei siitä liikene tassunpaikkaa vaan Parvonen häätää kylmästi satunnaiset vierailijat omalta superpaikaltaan.


Äitini ilahtui kovasti uutisesta koska Paavohan on hänen lellikissansa. Väitti kivenkovaan että syy-yhteys löytyy siitä että äidin haju tietää aina pullaa jota Parvonen osaa jo odottaa vanhempien vierailun yhteydessä.






En tiedä olenko aikaisemmin maininnut mutta Paavo RAKASTAA harjaamista (yllä..) Juno ei niinkää arvosta ihmisen suorittamaa turkin hoitoa vaan hoitelee täplänsä ihan itse.

Toisinaan turkin siivous operaatio vain meinaa vierittää kissan piskuisesta pussista ulos..


Juno on muuten osallistumassa marraskuiseen Ery-Sydin näyttelyyn kumpaisenakin päivänä..siis mikäli leuka saadaan siihen kuntoon että kehtaa näytille viedä. Mikäli huhut pitäisivät kutinsa olisi samaisissa näyttelyissä mahdollisuus nähdä myös herra Juniperin molemmat pojat..jotka ovat varmasti kasvaneet vielä komeammiksi kuin isänsä!
Vaikka kyllähän nyt siis kaksivuotias Juniperkin osaa komealta näyttää...

 

Catvetistä kyllä ystävällisesti sanoivat että kirjoittavat ilmaiseksi todistuksen mikäli näyttelyihin emme voikkaan osallistua, että saisi edes osan ilmottautumisen kustannuksista takaisin. Tämähän on sitten vain plan b, ja tähtäimessä siintävät karvainen leuka sekä näyttelyt.

Alla vielä ihanan pörröinen kuvasarja poikain päiväunista. Onpa Juno tehnyt Paavolle villin kampauksenkin niskavilloihin ja nenänvarteen.


 
 

                                                          Lokakuinen Haaga kuittaa.

Tunnisteet

Lukijat