maanantai 10. lokakuuta 2011
Junolla on taas tilanne päällä..
4.55 | Lähettänyt
Rapsutin |
Kävipä tässä taas näin. Ehkä kuukausi sitten huomasimme Junon leuassa ruven. Ajattelimme sen kolhaisseen leukansa johonkin, mutta sittenpä lähti karvat! "Voi Perkele"- muistan ajatelleeni. Kasvattaja Ullan kanssa juteltuani mielessä pyöri kaksi vaihtoehtoa. Allergia - Akne siinäpä vasta valinnat :) Koska kissit piti joka tapauksessa viedä vuosittaiselle rokotukselle, varasin ajan Catvettiin hieman etuajassa jotta leuasta saataisiin hieman enemmän tietoa. Tämähän siis tapahtui 19.9.2011 juri sopivasti Junon synttäripäivänä. Eihän se kauheen kilttiä ollut, tiedän ;) Reissu oli leuan osalta yhtä tyhjän kanssa, eläinlääkäri totesi että jotain siinä on, mutta ei tarvitse huolestua koska iho ei ole rikki!?! - Eipä liene normaalia tuokaan että kolli leuasta kaljuuntuu totesin johon eläinlääkäri antoi vaihtoehdot allergia tai akne. Paljonpa viisastuimme asiasta.
Hyvänä uutisena saimme kuulla kummankin kollin painon pudotuksesta. Junon vertailukohta n. vuodentakaa 5,88Kg ja nyt 5,21Kg, Parvosen kohdalla ero oli suurempi (onneksi) 6,47Kg ja nyt 5,95Kg. Liikuntatuokiot ovat siis tuoneet tulosta :)
Junon leuan suhteen ajattelin karsia mahdollisen allergian syyt pois. Ensin ruokavaliosta poistui kala, Power of Naturen raksut sekä myöhemmin kana. En huomannut mitään (kumapaankaan suuntaan) 2-3 vko:n kokeilupätkällä joten palasin normaaliin ruokintasysteemiin. Eräänä iltana satuin sitten sattumalta googlettamaan kissan aknen ja löytyi tälläinen kuva:
Ja vastaapa tuo melko hyvinkin meidän tilanteeseen (mustaa murua ei näy koska olin ne hetki sitten rapsutellut pehmeällä hammasharjalla pois) joka näkyy tässä:
Nyt siirryin karsintamenetelmän vaiheeseen kaksi: Junon leuka pestään joka toinen päivä vuosi sitten rasvahäntään määrätyllä lääkeshamppoolla ja kas, mielestäni tilanne alkaa olemaan hallussa. Allekirjoittaneen silmät voivat toki huijata mutta mielestäni karvat ovat alkaneet kasvamaan takaisin. Jeee!!!!
Ai mitä muuta? Noh...Talon ihmisväki on viimeaikoina pohtinut kovasti sitä millä kriteereillä kissa valitsee itseään miellyttävän lepopaikan? Tokihan on ymmärrettävää että mieluisimman lepopaikan sijainti vaihtelee, mutta miten voimme selittää sen että esimerkiksi Paavo on siirtänyt lepoleirinsä eteisen kakkilan kannelle? Kyseessähän on vain kova päällystetty vaneri. Toinen POP-paikka löytyi äidin tuoman etelänmaan tyynyliinan päältä, jolle emme heti keksineet käyttöä. Käyttöä keksi Paavo, joka uskomattomalla tarkkuudella parkkeeraa persiinsä ihan keskelle kangasta. Tästä eksoottisesta tyynyliinasta tuli niin rakas paikka Paavolle että edes Juniperille ei siitä liikene tassunpaikkaa vaan Parvonen häätää kylmästi satunnaiset vierailijat omalta superpaikaltaan.
Äitini ilahtui kovasti uutisesta koska Paavohan on hänen lellikissansa. Väitti kivenkovaan että syy-yhteys löytyy siitä että äidin haju tietää aina pullaa jota Parvonen osaa jo odottaa vanhempien vierailun yhteydessä.
En tiedä olenko aikaisemmin maininnut mutta Paavo RAKASTAA harjaamista (yllä..) Juno ei niinkää arvosta ihmisen suorittamaa turkin hoitoa vaan hoitelee täplänsä ihan itse.
Toisinaan turkin siivous operaatio vain meinaa vierittää kissan piskuisesta pussista ulos..
Juno on muuten osallistumassa marraskuiseen Ery-Sydin näyttelyyn kumpaisenakin päivänä..siis mikäli leuka saadaan siihen kuntoon että kehtaa näytille viedä. Mikäli huhut pitäisivät kutinsa olisi samaisissa näyttelyissä mahdollisuus nähdä myös herra Juniperin molemmat pojat..jotka ovat varmasti kasvaneet vielä komeammiksi kuin isänsä!
Vaikka kyllähän nyt siis kaksivuotias Juniperkin osaa komealta näyttää...
Alla vielä ihanan pörröinen kuvasarja poikain päiväunista. Onpa Juno tehnyt Paavolle villin kampauksenkin niskavilloihin ja nenänvarteen.
Lokakuinen Haaga kuittaa.
Tunnisteet:
lauantai 17. syyskuuta 2011
Kakkatemppuja, näytelmiä ja muita jekkuja
Huh, Kylläpäs sitä on jälleen aika vierähtänyt nopeasti.. Kesäloma loppui jo ajat sitten ja aika on kulunut kiitettävästi työn ja opinnäytetyön välimaastossa. Onneksi jälkimmäisestä pääsee pian eroon!
Kissapoikien elämään kuuluu kaikenkaikkiaan hyvää, vaikka pieniä ongelmia ja kakkajekkuja on ollutkin. Niistä myöhemmin, päivitys jatkukoon jotakuinkin ajallisessa järjestyksessä ;)
Kesän loppupuolella tein jälleen tilauksen Zooplussaan, ja postipoika kantoikin hikisenä jälleen paketin ovelleni heinäkuun lopussa. Paketin tärkein sisältö oli tietenkin uusi kiipeilypuu joka piti tietenkin koota aamukahvia hörppiessä. Kissojen mielestä muutama matkalla hajonnut tuoreruokapussi ja niistä marinoituneet pahvipakkaukset olivat paljon kiinnostavampia:)
Jostain syystä suuret paketit järkyttävät aina meidän kissoja, myös multapussit (20 l) ja muut aiheuttavat kummaa säpinää ja dramaattisia ilmeitä.
Vasemmassa kuvassa Juno kauhistelee laatikoita ja oikealla Paavo testaa uutta kiipeilypuuta päiväunitarkoituksiin.
Kesällä ilmenny kissapoikien rähistely ja sähistely vähentyi ilmojen viilentyessä ja nykyisin velikullat ovatkin jälleen hyvia kaveruksia. Nyt olohuoneessamme on kaksi kiipeilypuuta joissa kummasssakin on pussukka, tosin jostain syystä tämä uusi on kuitenkin heidän mielestään paras.
Meillä on satunnaisesti väännetty Junon kanssa kakkapaikasta paljonkin. Jostain syystä ulostaminen juuri räsymaton päälle on Junosta ollut aina aivan vastustamattoman mukavaa ja siksi jouduimme eväämään kissoilta itsenäisen oleskelun makuuhuoneessamme. Jekkujen unohduttua kissat ovat satunnaisesti saaneet siellä jälleen oleskella, eikä vahinkoja ole sen koommin sattunut. Kesän lopussa päätin sitten heittää vanhan eteisen maton roskikseen ja siirsin makuuhuoneen räsymaton eteiseen- väliaikaisesti...VIRHE! Juno ei enään osannut laisinkaan mennä maton vieressä olevaan kakkilaan vaan kopautteli papanansa suvereenisti matolle tai maton alle, joka ikinen päivä! Kiitin useasti onneani siitä että kissojemme kikkareet ovat kovia ja tahraamattomia :) Matto jouduttiin poistamaan ja jekut jäivät siihen..tai no ainakin tältä haavaa.
Herra Northalla Juniper käväisi myös ihan muutama viikko sitten näyttelyssä vantaan myyrmäessä. Vaikka Junolla olikin taas hirmuisen jännää, sopeutuminen tilanteeseen kävi tällä kertaa hieman nopeammin kuin aikaisemmin. Häkissä lymyiltiin peitteiden alla, mutta reippaasti herra huuteli takaisin kun jotain kehtasi kysyä. Sylihoidossa ei jännittänyt enään sitäkään vahää, tai jos jännittikin niin sitä ei kehdattu näyttää viereisen häkin pikkuprinsessa Taran nähden. Kasvatuskodin uusi neiti kiinnosti siinämäärin että kaula venyi naapurihäkin suuntaan muutamaan otteeseen kymmeniä senttejä ;)
Sitä jaksaa kyllä ihmetellä että miksi arvosteluseteleiden lukemiseen tarvitaan pikakirjoituksen oppimäärä...joka toiseen sanaan tarvitaan villiä mielikuvitusta, vaikka tää ei edes ole pahin.
Eniten allekirjoittaneen mieltä lämmitti kuitenkin setelin loppuosassa olevat kommentit kunnosta ja yleivaikutelmasta.
Talvi on alkanut..Jos Junoa ei näy pitää olla varovainen koska pikku mies etsii itselleen ne parhaimmat paikat jotka ovat siellä missä on pehmeää ja lämmintä.
Jekut mielessä. Jos Junolle ei anneta huomiota niin paljon kuin hän mielestään tarvitsisi on aika ottaa jekkugallerian repertuaari käyttöön. Useimmin käytetyt temput (ja eniten huomiota/ärtymystä ihmisissä aikaansaavat) ovat lundian hyllyn cd-osaan kiipeäminen/sulloutuminen, roskakaapin lonksuttaminen ja avaaminen ikean lapsilukosta huolimatta ja makkarissa kakkahuutelun leikkiminen (sitten kun menee paikalle kissa kapsahtaa selälleen purraamaan..).
Viimeiseksi Junon melkein kaksivuotiskuva. Junolla on maanantaina 19.9 syntymäpäivät jonka kunniaksi kissa pääsee lääkäriin rokotuksiin sekä kartoittamaan tilannetta pienen leukaihottuman takia. Voi pojat, asuupa meilla KOMEA kolli!
maanantai 18. heinäkuuta 2011
Kesän säpinää.
Kesä on mennyt ihan kauhealla vauhdilla kissapoikien kanssa. Aamumuonan jälkeen tulee pyyntö parvekkeelle ja siellä sitten ollaan usein kellittykkin seuraavan ruokaan saakka. Juno tietenkin siellä missä on lämpimintä ja Paavo siellä missä viileintä (tosin käyhän se aina ensin hieman auringossa).
Huomattiinpa yksi kuuma kesäpäivä että molemmat kissanpeditkin tulivat tarpeeseen, mutta ihmisen logiikka ei sitä kyllä kerro miksi 30 asteen helteillä mennään fleecepussukkaan nukkumaan.
Viimeikoina ollaan huomattu poikien välillä jonkin asteista eripuraa mutta välillä ovat edelleen kuin paita ja peppu. Parvosella tuntuu olevan ehkä helteen takia niin tuskaisan kuuma että iltariehan sijaan pitää murista ja sähist kaverille pöydän alta. Juno parka on ihan ihmeissään eikä keksi muuta tekemistä kun kaihoisan kaverin huutelun jonnekkin tuntemattomaan. Ihmisten huomio on alkanut myös kelpaamaan aiempaa enemmän ja sitä saadakseen uusiakaan temppuja ei kaihdeta! Kolli huutaa ja kaatuu selälleen huutamaan. Välillä riittää että ohikulkevan ihmisen lahje riittää laukaisemaan tämään suuren kaatumisen koska onhan selällään söpöilevä Oci kolli 10 ainakin kymmenen kertaa houkuttelevampi hellimisen kohde kuin vaikkapa tavallisesti istuva :)
Tässä on muutama räppäisy siitä tavallisemmasta arjesta, jolloin tapaukset ovat vain ilman erityishuomion tarvetta.
Ja viimeiseksi Herra Juniperista ärsyttävän omahyväinen kuva, jossa tyyppi esittelee ehkä muutamaa kaula juonnetta tai jotain. Ehkä tieto maailman söpöimmistä pennuista saa ilmeen näin maireaksi.
Tässä kerran vielä linssiluteen perus pose. En vieläkään tiedä minkä väeiset silmät oikeasti on kun ne välillä on keltaiset ja välillä vihreet?
Sain kaverilta lainaksi eläinten trimmauslaitteen, jolla ajelen mahdollisesti Pavesta hieman lyhytkarvaisemman.. Saa nähdä mitä siitä tulee, mutta nyt kun ilmat näyttävät viilentyneen ei siihen akuuttia tarvetta olen jättänyt asian hautomaan. Vähän se kyllä houkuttelisi mutta oma hauskuus ei taida olla riittävä syy toisen nöryyttämiseen??
Huomattiinpa yksi kuuma kesäpäivä että molemmat kissanpeditkin tulivat tarpeeseen, mutta ihmisen logiikka ei sitä kyllä kerro miksi 30 asteen helteillä mennään fleecepussukkaan nukkumaan.
Meitä ihmisväkeä väilillä hieman naurattaa tämä Parvosen koko kun ei kissa meinaa mihinkään mahtua nukkumaan ilman ettei tursuisi joltain reunalta yli.
Viimeikoina ollaan huomattu poikien välillä jonkin asteista eripuraa mutta välillä ovat edelleen kuin paita ja peppu. Parvosella tuntuu olevan ehkä helteen takia niin tuskaisan kuuma että iltariehan sijaan pitää murista ja sähist kaverille pöydän alta. Juno parka on ihan ihmeissään eikä keksi muuta tekemistä kun kaihoisan kaverin huutelun jonnekkin tuntemattomaan. Ihmisten huomio on alkanut myös kelpaamaan aiempaa enemmän ja sitä saadakseen uusiakaan temppuja ei kaihdeta! Kolli huutaa ja kaatuu selälleen huutamaan. Välillä riittää että ohikulkevan ihmisen lahje riittää laukaisemaan tämään suuren kaatumisen koska onhan selällään söpöilevä Oci kolli 10 ainakin kymmenen kertaa houkuttelevampi hellimisen kohde kuin vaikkapa tavallisesti istuva :)
Tässä on muutama räppäisy siitä tavallisemmasta arjesta, jolloin tapaukset ovat vain ilman erityishuomion tarvetta.
Ja viimeiseksi Herra Juniperista ärsyttävän omahyväinen kuva, jossa tyyppi esittelee ehkä muutamaa kaula juonnetta tai jotain. Ehkä tieto maailman söpöimmistä pennuista saa ilmeen näin maireaksi.
Tässä kerran vielä linssiluteen perus pose. En vieläkään tiedä minkä väeiset silmät oikeasti on kun ne välillä on keltaiset ja välillä vihreet?
torstai 26. toukokuuta 2011
Junosta tuli eilen kolmen pienokaisen isukki
Eilen sain iloisia uutisia Old-Indian kissalasta, sillä Junon keväinen mielitietty oli synnyttänyt kolme potraa pentua. Uutisiin Juno ei ottanut oikein kantaa, mutta talon ihmisväki oli onnensa kukkuloilla!
Junolla on nyt ainakin yksi kanelitäplikäs, yksi rusketäplikäs jälkeläinen...viimeisen väristä ei ota vielä selvää. Pentueen omistaja arveli kokelasta vaaleaksi suklaaksi tai beigeksi.
Tänään aamulla yllätin pirpanan aurinkokylvyssä aamuvoimistelun merkeissä:
Kaikki alkoi siitä että yllätin Junon tästä asennosta kahvia hakiessani..
Ja sitten kun kipaisin nopeasti kameran alkoi maan mainio aamujumppa..
Tuore isukki haluaisi tosin ettei jumppa tatamilla olisi muuta kuin hän..
Kaulan venytys..
Makuu-spagaatti...
Etujalkojen kurotus..
Kierähdys...
Leuan kurkotus ja kielen venytys...
Tarttumaotteen harjoitus..
Takajalan venytys ja varpaiden avaus...
Junolla on nyt ainakin yksi kanelitäplikäs, yksi rusketäplikäs jälkeläinen...viimeisen väristä ei ota vielä selvää. Pentueen omistaja arveli kokelasta vaaleaksi suklaaksi tai beigeksi.
Tänään aamulla yllätin pirpanan aurinkokylvyssä aamuvoimistelun merkeissä:
Kaikki alkoi siitä että yllätin Junon tästä asennosta kahvia hakiessani..
Ja sitten kun kipaisin nopeasti kameran alkoi maan mainio aamujumppa..
Tuore isukki haluaisi tosin ettei jumppa tatamilla olisi muuta kuin hän..
Kaulan venytys..
Makuu-spagaatti...
Etujalkojen kurotus..
'"No Photos!!!"
Kierähdys...
Leuan kurkotus ja kielen venytys...
Tarttumaotteen harjoitus..
Takajalan venytys ja varpaiden avaus...
sunnuntai 15. toukokuuta 2011
Voihan kevät.
Blogiin ei ole vähään aikaan tullut mitään huttua, koska olen ollut itse tosi kiireisenä muissa hommissa.
Onneksi misut näyttää porskuttavan ihan kuin ennenkin ;)
Tärkeänä tietoja jaan kuitenkin sen että 27.5 on tärkeä päivä! Junosta olisi tarkoitus tulla isä Miss Marplen pennuille. Silloin on siis laskettu aika<3 Can´t wait!!!!
Tein taanoin tilauksen taas Zooplussaan ja tilasin kaivatun lohiöljyn lisäksi "ihan vähän vaan.." kaikkea muuta. Paketti maksoikin sitten 112€ ;)
Suurin hitti oli kuitenkin SlimCat-herkkupallo kissalle (tietty vaaleanpunainen)
http://www.zooplus.fi/shop/kissat/lelut/aktivointilelut/alypelit/142574
Laitettiin vielä teipillä pari pientä reikää umpeen, siten että raksuja voi tippua vain yhdestä kolosta ja Voilá! Tämä olikin sellainen lelu josta tarjoillaan jatkossa välipalat.
Varsinkin Juniper osoitti ihasteltavaa määrätietoisuuttaan tyhjentäessään viimeisenkin raksun pallosta. Puhisi pallon parissa kaikkiaan pari tuntia, jonka jälkeen uni maittoi.<--
Vaikka meillä ei vappua juhlittu, emme voineet estää juhlimiseen taipuvaiselta Parvoselta pientä karnevaalikulkuetta. Kaverilta saatu serpenttiini otettiin ilon kautta vastaan ja sen parissa "pikkuprinsessa" touhottikin melkein tunnin.."kun se rapisikin niin kivasti!!"
Tässä kuvassa Juno ottaa kevään ekoja aurinkokylpyjä. Onneksi nyt sitä saa taivaalta ettei enään tarvitse turvautua lampun sisälle menemiseen.
maanantai 18. huhtikuuta 2011
Hyviä uutisia ja uusia kokemuksia..
Ensimmäisen lienee parasta kertoa teille että pesin Parvosen. Herrasta lähti niin helvetillisen paljon karvaa ettei muita vaihtoehtoja oikein siihen hätään ollut..Itse toimenpide ei ollut edes puoliksi niin vaikea kuin alunperin ajattelin. Pave pieni alistui märkään kohtaloonsa tyynesti, eikä yrittänyt kuin kaksi kertaa paeta avonaiseen pyykkikoneeseen :)Pesun jälkeen alkoikin sitten aivan vimmattu kuivausprosessi johon minua ei kelpuutettu laisinkaan. Pieni ja märkä siili-olio juoksi ja kuivasi minkä tassuistaan kerkesi. Meillä ihmisillä oli täysi työ naurun pidättelyssä kun katsoimme touhua. Myös Junoa tilanne hieman kummastutti, mutta päätti sitten auttaa kaveriansa kuivauspuuhissa.
On myös todettava että pesu paljasti turkin alta ihan sopusuhtaisen kissin. Pientä vatsapussukkaa lukuunottamatta ei kovinkaan paljoa Junoa suurempi ole tämä mielikuvitus jättiläinen.
Tässä alla vasemmalla"hieman" isohkon näköinen kissa kotikissaksi. Kyseessä ei ole kuitenkaan uusi jättirotu, ainoastaan valehteleva kuvakulma..ja oikealla jokakodin varas No.1
Caturdayz..
Herra Juniperin morsiamelta kuului kivoja uutisia. Neiti näyttäisi olevan pieniin päin ainakin ruokahalun ja muiden pienien merkkien perusteella. Tämä pitkähäntäinen rääpäle (josta siis tulee isä-kissa)olisi muuten pärjännyt eräässäkin häntäkisassa ihan hyvin, sillä pituutta tuolla ruoskalla on kotimittausten perusteella komeat 33,5cm!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)