perjantai 1. huhtikuuta 2011

Kas, kas "Homma" hoidettu!!

Näin sitten niin. Juno sai morsiamensa ja valtakunnassa kaikki hyvin. Edellisellä viikolla tuli tieto että Morsian huutelee ja aika on tullut. Kiirellä höökään Junon naisiin ja katselen hassua menoa. Olin alussa täysin varma sähinöistä, murinoista tai mamma kaulaan hyppäämisestä, mutta Juno yllätti minut täysin. Ilmeiseti pilkkuturkin alle on geneettisesti koodattu Sean Conneryn charmi, sillä Juno hoiti ensikertalaisensa pestin täydellisellä tyylitajulla. Tytölle ei oltu töykeitä vaikka se pieni sininen prinsessa hieman litsareita antoikin, nurkkiin ei pissailtu eikä  tavaroita rikottu. Ensimmäinen astuminenkin tapahtui muutaman tunnin sisällä ensikohtaamisesta.

Tässä sitä mennään!! Kuva: Ulla Korjala

           Homma hoidettu, nyt patsastelu on sallitua onhan takana miehen työ. Kuva: Ulla Korjala

Juno oli vierailulla kaksi päivää, joista toisen saattoi kuluttaa jo rennompin harrasteisiin. Myös tämän talouden pussukat tuli ilmeisen hyvin kokeiltua    Kuva:Ulla Korjala
Kotiinpaluu meni aivan kuin mitään ei olisi ikinä tapahtunutkaan. Parvonen oli tosin silminnähden huojentunut ja pesi Junon naamaan silkaa iloaan. Juno kävi juomassa ja simahti sohvalle. Kyllä heräsi välillä sanomaan Miäh!




                     Seuraavana päivänä OMA pussi ja OMA kaveri todettiin kaikkein parhaimmaksi.

maanantai 21. maaliskuuta 2011

Vaikka ja mitä, voi elämä.

Kamera on jälleen tyhjennetty ja siksi tää blogikin saa jälleen kuvasateen  niskaansa. Mikäs siinä kun on hyvä kamera ja kauniit kuvattavat. Päivityksiä siis melkein kaikilla välisivuilla.
Täällä odotellaan sormet ristissä että kevään merkkejä alkaisi tapahtumaan muuallakin kuin täällä Haagassa :)  Alla oleva kuva Junosta on mielestäni yksi onnistuneimmista pikästä aikaa(vaikka itse sanonkin..)
             Tiesittekö että kissat voivat nukkua sydämessä? Minä en tiennyt ennen kuin näin...
Vasemmalla nautitaan kevään ensi lämmöistä, ja oikealla puolestaan heräämisestä...joka on oikeasti yksi prosessi tällä järjen jättiläisellä.
Tämä tässä on Pave, joka hyökkäsi eräänä päivänä Junon kimppuun...leikisti.




























He ovat sellaisia kavereitä, jotka eivät ole niin pieniä enään, mutta luulevat toki että ovat samaa verta.
Sekopää kissa keskellä riehaa, ne on niitä hauskoja hetkiä kun kissa ei tajuu mikä sen sisällä heiluu ja heittelee :D




           Ainiin...Meinasi ihan unohtua tämän kuvapaljouden keskellä. Kakkila on on nyt valmis!












maanantai 14. maaliskuuta 2011

Tein uudet lelut.

Tein kateille uudet lelut, tavoittena tekovaiheessa tietenkin kaupanleluihin verrattuna parempi turvallisuus ja kesto. Tälläiset tuli :

 










Ilmeisesti tein jotain oikein, sillä tulos oli tämä:


Herra Pavetskinin leikistä kollaasi "Parvonen" sivulla!



sunnuntai 27. helmikuuta 2011

Murren Murkina on meidän kissanruokakauppa.



Lisää ruokailusta uudella sivulla!
first page
___________________________________________________________________________________
Lisäksi kerron teille lukijat myös tämän huomion. Bloggerin tilastojen mukaan yksi luetuimmista blogini sivuista on ollut Rasvahäntää koskeva tekstini. Kirjoitin sen alunperin juuri siksi, että siitä on hirveän huonosti tietoa saatavilla. Joidenkin kissaloiden sivuilla on lyhyitä tekstejä, mutta usein kyseessä on ollut jokin pitkäkarvarotu. Ilmeisesti kollien rasvahäntä on yleisempi kuin monikaan luulee, ja hoitokeinot kovasti värikkäitä ja mielikuvitusrikkaita. Asiallisillakin kissafoorumeilla hoitoa on annettu fairyllä ja talkilla ja ties millä (mitkä kuulostavat omaan kosrvaan aika jänniltä). Jos jollakin on tietämystä aiheesta muuta kuin mututuntumaa, olisi ihanaa että siitä julkaistaisiin joitakin virallisia artikkeleita,hoito-ohjeita, tutkimuksia...
Voin omasta kokemuksesta kertoa että ei ole kivaa googlata sanaa ja saada havainnollistavia kuvia vastaukseksi siitä kuinka kissan häntä mätii, tulee rankamuutoksia ja kuinka häntä amputoidaan lopuksi. Tilanne ei kuienkaan ole niin vakava jos häntään saa hoitoa asianmukaisin keinoin.

Me täällä odotellaan "innolla" tuleeko kevään kunniaksi jälleen patteja häntään. Tsemppii teille muillekkin pattihäntäisten kissojen omistajille, meillä tilanne on toistaiseksi ollut niin hyvä että en ole pariin kuukauteen pessyt hännän kuin kerran ylläpitotoimenpiteenä.
maanantai 14. helmikuuta 2011

Ystäviä ystävänpäivänä.


Koska tänään on ystävänpäivä julkaisen viimeviikkoisia kuvia ystävistä. Tarkkasilmäisimmät ehkä huomaavatkin Junolla ihan pienimuotoista kaksoisleuan alkua, mutta se sallittakoon :) Onhan hän kuitenkin mies!

..Pitkään ei tämän pojan kuitenkaan tarvitse vain tähän yhteen kainaloon kaivautua sillä pientä sutinaa tyttörintamalla on havaittavissa. Tulevaisuudessa, ehkä piankin pääsee nuori Juniper vienon neitikissan huomaan opettelemaan aikuisuuden saloja. Palvelusväki jännää kotirintamalla asioiden etenemistä, ensikertalaisiahan tässä ollaan itse kukin.
Asianmukaiset testit on otettu (negatiivisilla tuloksilla..) sekä eläinlääkärikäynnin yhteydessä virallisesti todettu kollin painon pudotus. Vaaka näytti tällä kerralla "vain" 5,1 kg.















Eräänä iltana Juno myös ilmoitti meille että ISOILLE kissoille sopivia kiipeilypaikkoja on asunnossamme aivan liian vähän. Tyyppi kiersi  kaikki mahdolliset paikat, katseli ja mittaili silmissään haaveileva katse. Ennen kuin suurempaa vahinkoa ennätti tapahtumaan muotoilin vanhasta kiipeilypuusta astetta rankemman. Tähän mennessä ihan hyvillä tuloksilla. Ylimmälle tasolle menoa joutuu tosiaan hieman työstämään, mutta kyllä sinne pääsee kun oikein yrittää. Ihana Parvonen jäi tosin puolimatkaan, maan vetovoima on hänen kohdallaan hieman voimakkaampi <3
maanantai 31. tammikuuta 2011

Arkistojen kätköstä

Voi apua...nuo ovat olleet niin pieniä ja Juno vielä pienempi. Ajankohtaa arvioidessa tässä ollaan ehkä vuodentakaisessa tammikuussa jolloin Juno oli 4kk vanha. Onneksi on tuollainen ystävä joka opettaa kaiken tarpeellisen kissan elämästä.

 Hauskaa alkavaa vuotta kaikille! niin ja Paven ja Junon sivuilla on taas kaikkea uutta...
lauantai 15. tammikuuta 2011

Uusi kamera ja muuta mukavaa




Noniin! Luvassa voi tulevaisuudessa olla kuvien tason nousua, kunhan alan ottaa haltuun upo-uuden kamerani manuaalia tai ylipäätään tajuamaan siitä mitään.
Ei ole sattumaa että herra Juniperin kuvat ovat lähes aina keittiössämme ottettuja. Kattia enään harvemmin muualla talossamme näkeekään, sillä  yleinen päivystäminen, ihmisille pöydän alta hutaminen ja muu keittiö huliganismi ovat olleet suosittuja aktiviteetttejä täälläpäin. Lopulta on sitten hyvä kömpiä syliin tai lempipussukkaan nukkumaan kunnes on voimia kerätty uuteen keittövuoroon. Olen kuullut että kollit olisivat keskivertoa hankalampia saada syömään, mutta täällä se on ainakin täysin huhupuheeksi todistettu. Todiste jälleen siitä ettei kaikkea kuulemaansa/lukemaansa kannata uskoa ;)

Ruokaa vaaditaan kovaan ääneen ja jos sitä ei ala kohtuullisen nopeasti tulemaan sitä hommataan itse. Roskis, astiakaappi, hella, lavuaari ovat ainakin kissan mielestä paikoja jotka aina kannattaa tsekata. Tietenkin on myös hyvin mahdollista, että setä kaipaa myös lempi huiskiansa, joita on pakon sanelemana säilytettävä jääkaapin päällä olevassa kaapissa.
Mietittiinkin tässä jo sitä pitäisikö testata leluille uutta paikkaa, mutta tuo tuntuu olevan ainoa kaappi tässä talossa johon kissat eivät ryykää ominpäinsä.. tilanne on siis mutkikas mutta sitä työstetään :)

Niin...ja sitten se kaikkein mälsin juttu. Joulukuussa kasvoi karvat häntään takaisin, mutta samaan kauppaan kuului muutama pissa.. ja tammikuussa saldona yksi, vai oliko se toisinpäin en muista. Onneksi kuset ovat osuneet 90% herrojen omille makuupaikoilleen, mutta tuntuu hieman kohtuuttomalta että Paven hieno trendipeti haisee pissalta, eikä edes omistaja omalta :( Uskoni siihen että tämä loppuisi kevään aikana on aika hatara. Oikeasti palvelusväki odottaa kevättä ja siitä seuraavaa valon huumaa pelonsekaisella kauhulla. Siihen saakka otan kuvia : D

Tunnisteet

Lukijat